Me johdatettiin toisemme niin eri suuntiin, ettei koskaan jääneet paikalleen. Paljon annettiin, ei huomiseen jääneet kuin haavat muistoksi. Ja pelkään edelleen.
Miks sä päästit irti,
miks sä päästit irti.
Rikotun kuoreni paino vain kasvaa. Luodit kantaa lävitseni enkä pysty huutamaan. Rakkaus on haudattu hopeiseen uurnaan Ja niin ei mikään elä enää minussa.
Mä eksyn uudelleen vaikka suuntaa ei oo. Vain revittyinä kuvat sinusta taas rakastun uudelleen.
Miks sä päästit irti,
miks sä päästit irti.
Rikotun kuoreni paino vain kasvaa. Luodit kantaa lävitseni enkä pysty huutamaan. Rakkaus on haudattu hopeiseen uurnaan. Ja niin ei mikään elä enää minussa.
Pelko näyttää mulle tietä eikä kättään voi antaa enää kenellekään.
Suru oottaa mua siellä missä toiset löytävät toisensa.
Rikotun kuoreni paino vain kasvaa. Luodit kantaa lävitseni enkä pysty huutamaan.
Rakkaus on haudattu hopeiseen uurnaan. Ja niin ei mikään elä enää minussa.
Thanks to uniklubi_iz_love
Back to: 
